Vivan edustajistovaaliehdokkaat 2017

Viva-vaalijuliste2017

Vapaus, vihreys ja tasa-arvo! 24 upeaa ehdokasta Vivan edarivaalilistalta ovat tässä!

Ehdokkaiden näkemyksiä voi käydä koettelemassa Tamyn vaalikoneessa. Äänestys on auki 30.-31.10 ja 7.-8.11., joten valitse oma punavihreä puolustajasi jo tänään!

***

Liberty, equality and environmental justice!

These are the Green Left’s 24 candidates for the student union’s representative elections. Check out our opinions in Tamy’s voting aid application and vote for us on October 30th to 31st or November 7th to 8th!

 

Vapaus, vihreys, tasa-arvo! Vivan edustajistovaaliohjelma on julkaistu.

unicornandcat

Viva puolustaa vapautta, vihreyttä, tasa-arvoa ja yksisarvisrakkaudellista vallankumousta myös edustajistokaudella 2018.

 

1) Opiskelijoille inhimillinen toimeentulo

  • Vaadimme edelleen perustuloa.
  • Lainapakko helvettiin! Myös opiskelijalla on oltava oikeus sosiaaliturvaan.
  • Elatusvelvollisuus on muinaisjäänne, josta on päästävä eroon.
  • Asumisen tuen oltava ympärivuotista ja henkilö-, ei ruokakuntakohtaista; yhteisöllisestä asumisesta ei saa rangaista!
  • Isompi ylioppilaskunta tarkoittaa isompia lihaksia ja kovempaa edunvalvontaa: uuden ylioppilaskunnan edunvalvontaresurssien on oltava vähintään yhtä kovalla tasolla kuin Tamyssa nyt.

 

2) Maksuton koulutus takaisin!

  • Varhaiskasvatus on osa kaikkien lasten koulutuspolkua ja siksi heidän oikeutensa.
  • Peruskoulun ja lukion oppimateriaalien on oltava kaikkien saatavilla varallisuudesta riippumatta – myös niiden, joilla ei ole varaa älylaitteisiin.
  • Opintotuen leikkaukset on ensi kädessä peruttava ja Suomen siirryttävä perustuloon, jotta kaikilla on mahdollisuus opiskella korkeakouluissa!
  • Mitä vittua tämä pelleily lukukausimaksujen kanssa oikein on? Ei ole oikein, että EU/ETA-alueen ulkopuolelta tänne pääsee opiskelemaan vain, jos on rikas.
  • Ylioppilaskuntien on otettava voimakkaasti kantaa koulutuksen maksullisuutta vastaan, kun kehitys on vielä mahdollista kääntää!

 

3) Terveyttä ja mielenterveyttä opiskelijoille

  • Ruuhkaiset mielenterveyspalvelut korjataan vain saattamalla YTHS:n resurssit oikealle tasolle.
  • Puolustetaan YTHS:n asemaa sote-uudistuksessa ja varmistetaan sen toiminta myös uudistuksen jälkeen.
  • Opintopsykologi on ruuhkautunut; tähänkin kaivataan lisää resursseja.
  • Syrjimättömät käytännöt ovat ilmainen tapa parantaa viihtyvyyttä ja hyvinvointia kampuksilla ja järjestötoiminnassa. Sukupuolineutraalit vessat ovat hyvä alku!
  • Viihtyisämmät kampukset ja enemmän paikkoja oleskeluun! Otetaan häpeilemättä mallia Hervannasta. Yliopistolla käymisen pitäisi olla myös mukavaa, ja ihmisten hyvinvoinnin arvostuksen näkyä.

 

4) Uusi yliopisto on vihreämpi, demokraattisempi ja aidosti monitieteinen

  • Ei sijoituksia fossiilivoimaan tai asekauppaan!
  • Opitaan ympäristöasioissa toisiltamme! TaY:lla ja TTY:llä eri standardit ja käytännöt, jotka yhdistämällä tehdään yliopistosta kestävämpi.
  • Tavoitteena hiilineutraali yliopisto!
  • Yhdistyminen on tilaisuus omaksua uuteen yliopistoon ja yo-kuntaan kahden toimintakulttuurin parhaat käytännöt.
  • Sivistysyliopistossa kunnioitetaan monipuolista sivistystä sekä kaikkien alojen tieteellistä tutkimusta, isojen ja pienten.
  • Tamy jatkaa työtä korkeakouludemokratian palauttamiseksi Tampereelle!

 

Jos nämä teemat miellyttävät, äänestä meitä ennakkoäänestyksessä 30.10.-3.11. tai varsinaisina vaalipäivinä 7.11.-8.11.!

Vaaliohjelma löytyy PDF-muodossa myös täältä:

edarivaaliohjelmav2

Pelottaako politisoituminen?

thisisfine
Vuodesta 2015 saakka Sipilän hallituksen tartuttua vallan kahvoihin ovat opiskelijat olleet ankaran leikkauspolitiikan eniten heikennyksiä kohdanneessa päädyssä. EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevat opiskelijat maksavat nyt lukukausimaksuja, opintorahaa on pienennetty suurin piirtein viikon ruokalaskun verran, opintolainan osuutta opintotuesta on lisätty yli kahdellasadalla eurolla kuukautta kohden, ja opiskelijat siirtyivät yleisen asumistuen piiriin, mikä tarkoitti usealle kimppa-asujalle epäselvyyksiä ja hankaluuksia vuokrasopimusten yksityiskohtien kanssa. Tämä ei tarkoita sitä, että hallitus näyttäisi olevan kuitenkaan vielä valmis.

Opiskelijaliikettä on pidetty yhtenä aktiivisimmista osallistujista yhteiskunnalliseen keskusteluun ja menneisyydessä opiskelijoita on myös kuunneltu. Massiivisten heikennysten kohdistuessa erityisesti opiskelijoihin vaaditaan opiskelijaliikkeeltä väsymätöntä asian politisoimista ja osallistumista julkiseen keskusteluun leikkausten välittömistä ja pitkäaikaisista seurauksista.

Koulutus on lukuisten tutkimusten mukaan kiistatta suurin yksittäinen tekijä, joka vaikuttaa mahdollisuuksien tasa-arvon toteutumiseen sekä sosiaalisen liikkuvuuden kasvuun yhteiskunnassa. Nyt tehdyt leikkaukset ja lainan osuuden kasvattaminen opiskelijan toimeentulona vaarantavat korkeakoulutuksen saavutettavuuden opiskelijoille, joiden perhetausta ei ole korkeakoulussa. Opintolainan nostaminen ja velkaantuneena yliopistosta valmistuminen eivät ole yhtälailla itsestään selviä kaikille opiskelijoille.

Kansallisessa julkisuudessa viime vuosina suositut puhetavat ääripäistä, tolkun ihmisistä ja radikalisoitumisesta ovat rakentaneet mielikuvia, joita poliittiseen toimijuuteen liitetään.

Esimerkiksi maahanmuuton aiheista keskusteltaessa on onnistuttu luomaan mielikuva, että olemalla jotakin mieltä poliittisesta aiheesta ihminen asemoituu selkeästi jonkin kuvitteellisen skaalan ääripäähän. Tällainen retoriikka tukee mielikuvia siitä, että poliittinen toimijuus on jotakin radikaalia, äärimmäistä ja vierasta. Julkisen keskustelun toistellessa samoja aiheita viikosta ja kuukaudesta toiseen vahvistuvat nämä mielikuvat siitä, kuka yhteiskunnassa on poliittinen toimija ja kuka ei.

Ääripääretoriikan noustessa hallitsevaan asemaan julkisessa keskustelussa syntyy kuvitteellinen ’epäpoliittisten’ tai ’tolkun ihmisten’ ryhmä. Yksilön samaistuessa näihin ryhmiin avautuu hänelle mahdollisuus sivuuttaa oma vastuu poliittisena toimijana. Nämä ihmisryhmät nähdään usein julkisen keskustelun näkökulmasta enemmistön ryhminä, joihin kuuluvat rationaalisesti ajattelevat kansalaiset, he, jotka eivät ole vaarassa radikalisoitua.

Keskustelussa usein unohdetaan, ettei poliittisesta toimijuudesta ole mahdollista irtisanoutua. Näen tilanteen samankaltaisena kuin jos toteaisin, että minä en ole säätilan vaikutuksen alainen, tai että minä olen talousjärjestelmän ulkopuolinen toimija. Yksilön liittäessä itsensä tällaiseen ’epäpoliittisten’ ihmisten ryhmään tulee hän samalla tehneeksi voimakkaasti poliittisen valinnan.

Tällainen näennäisen epäpoliittisuuden valitseminen on yksilölle mahdollista vain niin kauan kuin hänen olemassaolonsa tai toimijuutensa yhteiskunnassa ei ole ensisijaisesti uhattuna. Läpi historian ne ryhmät, jotka ovat pyrkineet väsymättä politisoimaan asioita, ovat olleet ryhmiä, joita yhteiskunta ei ole tunnustanut, tai joiden oikeuksia harjoitettu politiikka on ratkaisevasti kaventanut.

Ne, jotka vielä näiden opiskelijoihin kohdistuneiden toimeentulon heikennysten jälkeen kykenevät valitsemaan itselleen epäpoliittisen statuksen, ovat niitä, joiden toimeentulo ei alun perinkään ole ollut uhattuna. Tavoitellessamme aidosti kaikille avointa sivistysyliopistoa täytyy yhä useamman yliopistolaisen tulla tietoiseksi asemastaan poliittisena toimijana ja todeta, ettei tällainen leikkauskehitys ole hyväksyttävää.

 

Putkuri Iida, Yhteiskuntatutkimuksen opiskelija

Kirjoittaja on Vivan ehdokas vuoden 2017 edustajistovaaleissa numerolla 36

Kuva (c) KC Green (Gunshow Comic) http://gunshowcomic.com/648

Opiskelija ei ole kone

alice-pasqual-258250

Joka kolmas opiskelija ei koe voivansa henkisesti hyvin ja 16% opiskelijoista kärsii joka ikinen päivä psyykkisistä oireista. Tämän tilastotiedon valossa on erittäin huolestuttavaa, että Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) mielenterveyspuolen käytäntönä on, että yksi hoitojakso kestää maksimissaan vain 5 kertaa. Mielenterveyspalvelut ovat ruuhkautuneet ja ensimmäistä käyntiä joutuu odottamaan liian pitkään. Tämä ei riitä.

Tilanne on siis huono, mutta mitä voimme tehdä?

Mielenterveysongelmat voivat olla normaali reaktio epänormaaleihin oloihin. Opiskelijoiden toimeentulo täytyy turvata muun muassa siksi, että köyhyys ja taloudelliset ongelmat ovat erittäin suuria stressitekijöitä. YTHS:n terveyskyselyn mukaan toimeentulo-ongelmat välittyvät psyykkiseksi oireiluksi entistä voimakkaammin samalla, kun erityisesti asuminen vie entistä suuremman osan opiskelijan toimeentulosta. Pelkästään vuonna 2016 jopa kolmasosa opiskelijoista kärsi kovasta stressistä – siis jo ennen nykyisiä leikkauksia opiskelijoiden toimeentuloon. On myös syytä huomioida, että viimeaikaiset leikkaukset ovat kohdistuneet kaikista eniten opiskelijoihin.

Tähän on ehdottoman tärkeää puuttua yhteiskunnallisella tasolla, sillä pitkittynyt stressi altistaa ihmisiä useille terveysongelmille, kuten mielenterveyden häiriöille ja sitä kautta työkyvyttömyyteen. Pitkittynyt stressi voi aiheuttaa jopa pysyviä muutoksia aivoihin, kuten muistamiselle tärkeän hippokampuksen surkastumista. Kyseessä on siis vakava ilmiö, jonka hoitaminen on tärkeää niin kansantaloudellisesti kuin hyvän elämänlaadun kannalta.

Opiskelijoiden taloudellisen tilanteen parantaminen ja sitä kautta stressin vähentäminen on vain osa ongelman ratkaisua. Mielenterveyspalveluiden merkitystä on priorisoitava ja siihen vaaditaan lisää resursseja. Meidän on kyettävä tarjoamaan matalan kynnyksen hoitoa, joka on kattavaa ja asiakaskeskeistä. Lisäksi on luovuttava tehosuorittavan opiskelijan ideaalista: opiskelijasta, joka jaksaa aina, joka suorittaa 60 opintopistettä vuodessa mahdollisimman järkevillä sivuaineilla, käy töissä, jaksaa harrastaa liikuntaa, sekä muistaa verkostoitua jo opiskeluaikana. Opiskelija ei ole kone. Opiskelijan ei pidä olla kone. Opiskelijan ei tarvitse aina jaksaa.

 

Julia Sangervo

Kirjoittaja on Vivan ehdokas vuoden 2017 edustajistovaaleissa numerolla 20

 

Lähteenä käytetty: Kristina Kunttu, Tommi Pesonen ja Juhani Saari Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus 2016 Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön tutkimuksia 48

Kaikki, mitä olet halunnut tietää Tamyn viimeisistä edustajistovaaleista, muttet ole koskaan uskaltanut kysyä

lajinsavika

 

Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan viimeiset edustajistovaalit pidetään 7.-8.11. ja nyt on oikea aika lähteä ehdolle, sillä ehdokasasettelu päättyy torstaina 28.9.!

Edustajisto päättää Tamyn toiminnan linjoista, eli käytännössä siitä, mihin asioihin 8-henkinen hallitus sekä ylioppilaskunnan asiantuntijat keskittyvät työssään vuonna 2018. On siis edustajistosta kiinni, käyttääkö Tamy viimeisen toimintavuotensa opiskelijoiden yhdenvertaisuutta, sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja vahvaa ylioppilasliikettä edistävällä tavalla. On myös edustajiston päätettävissä, millaista uutta ylioppilaskuntaa uuteen yliopistoon lähdetään rakentamaan yhdessä teekkarien kanssa.

Edustajistoon tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan ympäristön, riippumattoman tieteen ja opiskelijoiden hyvinvoinnin puolestapuhujia. Vivan lista toivottaa tervetulleeksi jokaisen punavihreät arvot jakavan opiskelijan, alaan katsomatta!

Ehdolle lähteminen on helppoa. Siihen vaaditaan vain läsnäolevan opiskelijan status Tampereen yliopistossa ja halu toimia yliopistoyhteisön hyväksi.

 

Näin lähdet ehdolle:

1. Tule Vivan uusien iltaan Edu’s Cafe’seen keskiviikkona 27.9. aikavälillä 17-20 ja täytä siellä ehdokaslomake. Juo kahvia, syö keksiä, rupattele mukavien vivalaisten kanssa. Nauti.

TAI:

1. Täytä lomake viimeistään 27.9. osoitteessa https://elomake3.uta.fi/tunnistaudu.php?lomake_id=19427

Ilmoita lomakkeeseen vaaliliittosi nimeksi Tampereen yliopiston vihreä vasemmisto ja sen tunnukseksi Viva.

Vivan vaaliasioitsijana toimii Milka Hanhela ja hänen varahenkilönään Ilona Taubert.

Tarkasta, että kirjoitit kaikki nimet oikein!

2. Lähetä lomake.

3. Ilmoita nimesi Vivan listalle. Tämä onnistuu lähettämällä sähköpostia vaaliasioitsijalle (milka.hanhela(at)gmail.com) tai viesti Vivalle Facebookin kautta.

4. ???

5. Profit!

P.S.: Jos pohdit vielä, valitako Vivan vai poliittisesti sitoutumattoman ainejärjestön listan, know this: Tamyn edustajistossa ei tehdä tiedekuntapolitiikkaa. Ylioppilaskunnan suuntaa koskevissa asioissa jakolinjat eivät kulje opintoalojen mukaan, sillä ne ovat useimmiten arvokysymyksiä. Vivan listalla olet kaltaistesi seurassa, ja Vivaa äänestämällä tiedät äänestäväsi punavihreät arvosi jakavaa ehdokasta, pääsi listalta läpi kuka hyvänsä.

Lisätietoa edustajistovaaleista löytyy Tamyn nettisivuilta.

Haluamme autonomisen yliopiston, emme laitonta säätiötä

demokratia

kuvituskuva (c) Antti Yrjönen

Tampere3-hanke on ollut ideana kaunis, mutta edetessään muodostunut valitettavan epädemokraattiseksi ja jopa laittomaksi projektiksi. Perustuslain 123§ toteaa, että yliopistoilla on itsehallinto, eli yliopistoyhteisöllä pitäisi olla oikeus päättää yliopiston hallituksesta. Yliopistolain 26 §:n mukaan valinnan tekee yhteisön muodostama monijäseninen toimielin. Torstaina 20.4 allekirjoitettavissa säätiön perustamiskirjoissa ei näitä pykäliä noudateta eivätkä opiskelijat ja henkilökunta pääse näin ollen päättämään tulevan korkeakoulun hallituksesta.

Laittomuuksien lisäksi Tampere3:n luomisprosessi on ollut ristiriitojen varjostama. Jo alkutaipaleella päätöksiä on tehty ilman yliopistoyhteisön kuulemista, tiedotus on ollut heikkoa, ja prosessiin kohdistunut aiheellinen kritiikki on painettu villaisella. Nyt näyttää siltä, että tätä valitettavaa trendiä ei vieläkään olla korjaamassa, vaan säätiön sääntöihin jää tiedeyhteisön eli yliopistojen henkilökunnan ja opiskelijoiden sananvaltaa kaventavia kohtia.

Uuden yliopiston luomisprosessissa olisi elintärkeätä luottaa yliopistoyhteisön asiantuntijuuteen, tietoon ja näkemykseen siitä, millainen yliopiston tulisi olla. Aito, moniääninen ja demokraattinen keskustelu on ainoa tae siitä, että yhteisö voi sitoutua tulevalle korkeakoululle valittuun suuntaan. Valitettavasti prosessia eteenpäin vieneet tahot eivät ole ottaneet huomioon yliopistoyhteisöjen ehdotuksia ongelmakohtien korjaamiseksi, vaan jatkaneet valmistelua pimennossa.  

Lopputuloksena käsissämme on perustamiskirja, joka toimii ennakkotapauksena tiedeyhteisön autonomian kaventamiselle. Tämä on poikkeuksellinen hetki suomalaisen korkeakoulutuksen historiassa. Valta, joka nyt siirretään tieteentekijöiltä yliopiston ulkopuolisille intressiryhmille, ei enää palaa niiden käsiin, jotka ymmärtävät tutkimus- ja opetustyötä parhaiten.

Me vastustamme tätä kehitystä – emme vastustamisen ilosta, vaan koska suunta on väärä. Tampere3-hankkeella tavoitellaan monia hyviä asioita kuten laadukkaampaa, vaikuttavampaa ja poikkitieteellisempää tutkimusta ja opetusta, mutta haluamme saavuttaa ne laillisesti ja demokraattisia käytäntöjä kunnioittaen. Uudesta korkeakoulusta on voitava tehdä alusta asti sen yhteisön näköinen. Tämä vaatii yhteisön näkemykset huomioon ottavia, perustuslain pykälät täyttäviä rakenteita, aitoa keskustelua, sekä mahdollisuuksia myös ongelmien esiintuomiseen.

Tampereella 19.4.2017
Tampereen yliopiston vihreä vasemmisto Viva ry

Kannanotto: On aika vaatia pääministeri Juha Sipilän eroa

sipila_etu_201115tmt_uu

Tampereen yliopiston vihreä vasemmisto Viva ry vaatii pääministeri Juha Sipilän välitöntä eroa tehtävästään. Ministerin jääviysepäilyt ja niistä noussut kohu ovat paitsi heikentäneet kansalaisten luottamusta hallitukseen, myös osoittaneet, että Sipilällä ei ole asemansa vaatimaa ymmärrystä ministerin tehtävän merkityksestä eikä kunnioitusta demokraattisen päätöksenteon prosesseja kohtaan. Demokratiassa päättäjän esteellisyyden selvittäminen ja rehellinen esiintuominen jokaisen päätettävän kysymyksen kohdalla on perustason edellytys politiikkaan osallistumiselle. On sietämätöntä, että suurinta valtaa Suomessa käyttää ihminen, joka on epäonnistunut tässä täysin.

Pääministeri Sipilän ulostulot ja julkiset esiintymiset häntä koskevan kritiikin suhteen ovat myös osoittaneet, ettei hän kykene vastaanottamaan aiheellista palautetta tekemistään virheistä. Siinä missä moni muu ministeri olisi jo ymmärtänyt erota, on Sipilä torjunut kritiikin yrityksillä vaientaa kritisoivat tahot. Erityisen vakavana on pidettävä Sipilän yhteydenottoja Yleisradioon Terrafame-kohun yhteydessä. Sillä ei ole merkitystä, onko Sipilä ymmärtänyt pyrkivänsä rajoittamaan median toimintaa tai puolueettomuutta pääministerin asemasta käsin. Valtiovallan edustajan puuttuminen Ylen toimittajien autonomiaan oli joka tapauksessa väärin.

Kansanedustajien on vaadittava Juha Sipilän eroa nyt. Jääviysepäilyt ovat jo itsessään riittävä syy ministerin erolle. Juha Sipilän toimet ovat romauttaneet kansalaisten luottamuksen hallitukseen ja sen päätöksiin sekä nakertaneet uskoa edustukselliseen demokratiaan. On kaikkien puolueiden etu erottaa Juha Sipilä pestistään ja nimetä Suomen seuraavaksi pääministeriksi ihminen, joka kunnioittaa demokraattisia prosesseja, ymmärtää asemansa merkityksen, ja suhtautuu myös kritiikkiin nöyrästi ja vastuuntuntoisesti.

Lisää aiheesta:

http://yle.fi/uutiset/3-9319425

http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000004885308.html

http://www.hs.fi/politiikka/art-2000004884904.html

http://yle.fi/uutiset/3-9397561http://yle.fi/uutiset/3-9401422

http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/sk-paaministeri-sipila-vaiensi-ylen-terrafame-uutisoinnissa/6191984